12.12.2024
Lueskelin hallitusohjelmaa, jonka pääotsikko Vahva ja välittävä Suomi on velvoittava lupaus.
Välittävä Suomi.
Työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa yhteensä 285.200. Se on 29.100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja enemmän kuin syyskuussa.
Vahva ja välittävä Suomi.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin lokakuun aikana 27.300 eli 26.700 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa.
Kaikki me tiedämme, että hyvinvointi syntyy työstä. Työ taas vaatii kannattavaa yritystoimintaa, sillä uudet työpaikat syntyvät erityisesti pk-yrityksiin.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100.000 uutta työllistä ja sen avulla julkisen talouden vahvistamista kahdella miljardilla eurolla. Kriitikoiden mielestä lähes kaikki valtiovarainministeriön laskelmat perustuvat vanhoihin tutkimustietoihin.
Siksi todellisuus on toinen.
Lisää työttömiä, lisää konkursseja, lisää toivottamuutta.
Pk-yrittäjien taloustilanne on heikentynyt, yksinyrittäjistä yli puolet ansaitsee vuodessa alle 30.000 euroa ja osaavan työvoiman saaminen on arpapeliä.
Yleisen arvonlisäveron korotus nostaa hintoja ja vähentää tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
Vuodenvaihteessa kotitalousvähennys pienenee jopa 3500 eurosta 1600 euroon.
Vähennyksellä on suuri merkitys pienyrittäjille, jotka ovat tarjonneet palveluja erityisesti ikääntyvälle väestölle. Kotitalousvähennys on kannustanut teettämään pienremontteja ja ostamaan hoiva- ja hoitopalveluja kotiin.
Tammi–marraskuussa 2024 konkurssiin asetettiin yhteensä lähes 2900 yritystä. Määrä on ennätystasoa.
Jokin tässä yhtälössä menee pieleen.
Vahva ja välittävä Suomi.
Jos ei ole talouskasvua, ei ole palvelujakaan. Jos yrityksillä ei ole kasvumahdollisuuksia, valtion kassaan ei kilahda verotuloja riittävästi ja velkaantuminen ja leikkurilinja jatkuvat.
Ja yhä useampi putoaa turvaverkkojen läpi. Kodeissa ja työpaikoilla on suuri huoli tulevaisuudesta, riittävätkö rahat elämiseen ja työpaikkojen säilymiseen.
Yrittäjyys on monelle toiveiden täyttymys, unelma vapaudesta ja mahdollisuus itse hallita omaa ajankäyttöään ja vaurastumistaan. Yrittäjistä merkittävä osa on yksinyrittäjiä, jolloin yrittämisen riskit ja haasteet on myös kannettava yksin.
Pk-yritysten rahoituksen saanti on vaikeutunut. YELin työtulolaskurit aiheuttavat pelkoa siitä, että yritys ei kykene maksamaan kohoavia eläkemaksuja tulevaisuudessa.
Vahva ja välittävä Suomi tarjoaa yrittäjille poukkoilevaa päätöksentekoa niin valtakunnallisesti, hyvinvointialueilla kuin kunnissakin.
Pitäisikö tilanteelle tehdä jotain?
