Voihan vieraslaji ja ehkä hieman vahvempikin sanapari olisi joskus paikallaan. En ymmärrä tätä vieraslajivouhotusta, en.
Joskus parikymmentä vuotta sitten siirsin Simojokivarteen Juurakkoperälle ensimmäiset lupiinit tai kuten nyt olen oppinut: komealupiinit (Lupinus polyphyllus).
Olin aiemmin ihastellut valkoisia, vaaleanpunaisia, sinipunaisia ja sinisiä lupiineja eteläisen Suomen tienvarsiniityillä, tienpientareilla ja ratapenkereillä.
Olisin halunnut pari hoidettua riviä punaisen tuvan eteen, mutta eihän siitä mitään tullut, sillä puutarhanhoito ei kuulu vahvuuksiini.
Etsi vieraslaji, etsi
Komealupiini kasvaa luonnonvaraisena pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Etelä-Suomessa se on ilmeisesti ollut aluksi koriste- ja rehukasvi, joka on tullut Suomeen tuontitavarana sen ison rapakon, Atlantin takaa.
Samalta suunnalta meille on tullut paljon muutakin kuten esimerkiksi peruna.
Nyt lupiinista on tullut lainsuojaton, mikä tuntuu erikoiselta. Euroopan Unioni on listannut vieraslajit, joista Suomessa pitäisi päästä eroon, sillä ne valtaavat elintilaa omilta kasveiltamme.
Outoa on se, ettei EU:n haitallisten viraslajien listalla ole lupiinia lainkaan.
Komealupiinilla on myös hyviä puolia, kuten se, että parantaa maan typpipitoisuutta. Se voi parhaimmillaan parantaa hiekkaisten maiden viljavuutta.
Olen toki voinut asian ymmärtää väärinkin, mutta miksi Suomi vaatii komealupiinin poistamista haitallisena vieraslajina, jos EU ei pidä kaunista kukkaa vaarallisena?
J. Karjalaisen syy?
Ihastuin lupiiniin jo vuosia sitten. Yhtenä syynä oli tietenkin J.Karjalaisen hittibiisi Villejä lupiineja.
Yhdessä kuljetaan, päivän kirkkauteen
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupineeja
Ja sä tulet mua vastaan. Tartut käteeni
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja
Sulle punaiset ruusut on joku tuonut huoneeseen
Vielä olen kovin väsynyt mies, vaivun uneen uudelleen
Yhdessä kuljetaan päivän kirkkauteen
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja
Ja sä tulet mua vastaan. Tartut käteeni
Tiellä jonka varrella kasvaa villejä lupiineja
Oman kokemukseni perusteella lupiinikasvusto ei kahdessa vuosikymmenessä ole kovin rajusti levinnyt. Sen pitäisi kyllä selvitä pakkastalvista ja siementää hyvin, mutta toistaiseksi en ole havainnut, että niittykasvit olisivat joutuneet vahvemman lupiinin jalkoihin.
Päinvastoin. Yhtään lupiinia en vielä tänä kesänä ole löytänyt niittykukkien seasta, vaikka niin toivoisin.
Luonnon monimuotoisuus tuntuu asiantuntijoiden mukaan olevan uhattuna muutenkin.
Kurtturuusu (Rosa rugosa) on myös kansallisesti haitallinen vieraslajike. Siis se perinteinen koristekasvi erilaisissa istutuksissa julkisilla paikoilla ja tietenkin merenrannoilla.
Ruusu, joka kyllä leviää, mutta kukkii pinkkinä tai valkoisena pitkään ja kätkee rikkakasvit mallikkaasti.
Lupiinin ja kurtturuusun kasvattaminen on kiellettyä. Lain mukaan riittää kuitenkin, ettei laji leviä eli aivan kaikkia ei tarvitse juurineen poistaa.
Kunta vastaa siitä, ettei vieraslajikasvien anneta lisääntyä esimerkiksi katujen viheralueilla, puistoissa ja uimarannoilla.
Tienpitäjä vastaa tiehen kuuluvien alueiden hoidosta ja kunnossapidosta ja samalla myös vieraslajien hävittämisestä.
Kaunis tiemiehen ruusu
Aikanaan kurtturuusu oli tiemiehen ruusu.
Lapissakin jokaiseen isoon tiehankkeeseen kuului suunnitelmat esimerkiksi istutuksista ja meluvalleista.
Kurtturuusu oli taloudellinen ratkaisu, sillä se kestää mainiosti lumen kasaamisen ja liikenteen päästöt.
Ja piikikäs ruusu ehkäisee osittain alikulkukäytävien luiskien ja meluseinien töhrimiset.
Ylen vinkkejä kurtturuusun tunnistamiseen.
Mitä enemmän tähän aiheeseen perehtyy, sitä erikoisemmalta vieraslajien hävittäminen tuntuu. Lupiinit ja kurtturuusut eivät hetkessä katoa, sillä työ vaatii aikaa ja runsaasti rahaa.
Ennen oli suurempiakin ongelmia, ja tässä asiassa mielessä käväisee kansalaistottelemattomuuden mahdollisuus.
Onneksi meille ei ole vieraslajipoliiseja.
