Likiliike on aktiivisesti kampanjoinut paikallisten pienyrittäjien tukemisesta korona-aikana. Kampanja on saanut kaupunkilaiset ymmärtämään, että vain palveluja käyttämällä pienet säilyvät hengissä kriisiajan yli.
Meillä jokaisella on hätä oman liiketoimintamme tulevaisuudesta olipa toimiala mikä tahansa. Yritysten yhteistyö on synnyttänyt uusia toimintatapoja, mutta monella on pelko siitä, että paikallisten suosiminen ei auta riittävästi kassakriisissä.
Jos tällä hetkellä myymme hädissämme lahjakortteja marras-joulukuulle ja saamme kassaan rahaa ennen kesää, se kostautuu ja loppuvuodesta teemme pahimmassa tapauksessa ilmaiseksi töitä.
Kassakriisi vain siirtyy.
Silti Likiliike on oikealla asialla.
Jos paikalliset kuluttajat eivät suosi paikallisia toimijoita, palvelut katoavat. Likiliikkeen perusajatus siitä, että raha liikkuu, vaan ei karkaa ja paikallisten yritysten suosiminen jättää eurot paikkakunnalle ja luo hyvinvointia tälle alueelle, on loistava.
Tilanne on kuitenkin saanut polvilleen useita pitkäaikaisia yrittäjiä Rovaniemellä. Osa on menettänyt täysin kykynsä toimia, kysyä neuvoa, täyttää hakemuksia.
Olen itsekin vastannut yrittäjien kyselyihin, opastanut yksinyrittäjiä, kuinka työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan, mikä on työvoimapoliittinen lausunto tai kuka on oikeutettu hakemaan kaupungin 2000 euron tukea.
Osa kysyy, olenko minä yksinyrittäjä, miten yksinyrittäjyys määritellään?
Kun yrittäjä on riittävän syvällä synkissä ajatuksissaan, Kelan tai TE-toimiston nettiosoitteen kirjoittaminen on ylivoimainen tehtävä ja ohjeiden lukeminen on täyttä hepreaa.
Osa on katkeroitunut siitä, että nyt on tarjolla Finnveran takaamaan lainaa yritysten kehittämiseen. Harva pienyrittäjä tarvitsee lainaa, vaan avustusta päästäkseen pahimman yli tai vapautusta vuokrista vähintäänkin loppuvuoteen.
Ja kaikki eivät halua palkata Ely-keskuksen tuella konsulttia kertomaan, että nyt pitäisi kehittää jotakin, että sinulla on kassa tyhjä.
Suomen Yrittäjien esitys yleistuesta olisi tässä tilanteessa paras ratkaisu. Tuki kohdistuisi erityisesti pienille toimijoille, joilla liikevaihto on notkahtanut koronan vuoksi edellisvuoteen verrattuna.
Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on oikeassa.
Toki tukimuodoissa pitäisi kyetä huomioimaan myös ne uudet yritykset, jotka ehtivät avata esimerkiksi matkailuyrityksensä, kahvilansa tai ravintolansa keväällä ennen koko liiketoiminnan sulkemista ja viime vuodelta tai alkuvuodelta ei ole liikevaihtoa, johon tilannetta voidaan verrata.
Erityisen huolissani olen niistä nuorista yrittäjistä, joilla on isot velat, perhe ja liian vähän elämänkokemusta siitä, että kaikesta voi selvitä.
Konkursseja on luvassa, mikäli korona-aika jatkuu syksyyn.
Poikkeusaika vaikuttaa todennäköisesti myös kansalaisten kulutuskäyttäytymiseen ja valintoihin tulevaisuudessa, ja niiden vaikutukset yritystoimintaan eri toimialoilla ovat vielä arvailujen varassa.
