fbpx

Yhteistä historiaa

Simoskat-kanavan ilmestymistahti on kerran viikossa. Juttuaiheita alkaa tulvia ja yhteistä historiaa, yhteistä jaettavaa on paljon.

Kun tunnemme juuremme, osaamme arvostaa myös nykyisyyttä ja ymmärtää sitä.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeinen arvo myös kanavan ohjelmissa. Se kulkee mukana vahvana pohjavärinä, joka ilmenee erityisesti äitinsä edunvalvojana toimivan Satu Saaren haastattelussa.

Mietimme pitkään, teemmekö yhteiskunnallisista epäkohdista juttuja, muuttuuko kanavan yleisilme liian kantaaottavaksi.

Päätämme kokeilla yhden jutun verran.

Satu Saaren haastattelua jaetaan, luetaan ja kommentoidaan paljon. Haastattelutilanteessa kaikki liikuttuvat, sillä tarina ei ole vain Satu Saaren tarina muistisairaan edunvalvojana, vaan se on tuhansien muidenkin koskettava tarina.

Kun kukaan ei auta, kun palvelujärjestelmä on liian monimutkainen ja kun läheisen voimat uupuvat.

Valokuvat ovat Eeva-Maija Pietilän.

Samassa ohjelmassa (22.11.) Lapin radion toimittajalegenda Esko Ranta kertoo kuulumisistaan. Lähes 80-vuotiaan Eskon ääni on sama kertojaääni, mihin kuuntelijat ovat vuosikymmenien aikana tottuneet.

Kulttuuripersoona isolla K:lla, jolla juttuja riittäisi useampiin haastatteluihin.

Ja Leo Vierelän muistelus Poju-hevosesta Pertti Kivimäen tulkitsemana on herkkä tarina Leon ja Pojun läheisestä suhteesta.

 

Ja ohjelmakokonaisuus on myös äänitiedostona:

Seuraavassa ohjelmassa tapaamme seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoisen Terttu Lehtolan. Hän on vuosikaudet talkoillut Korkalovaaran keittopäivän toteuttajana ja auttanut vähävaraisia.

Vaikka ikää alkaakin jo karttua, Terttu Lehtolalla riittää energiaa organisoida toimintaa.

Tuomas Honka taas on julkaissut kirjan isänsä Lauri Hongan sotapäiväkirjoista. Lauri Honka oli kolmen sodan veteraani. Tuomas Hongan haastattelu on jaettu kahteen ohjelmaan.

Ja 29.11. ohjelma on myös äänitiedostona tässä:

Itsenäisyyspäivän alla muistelemme lähihistoriaa ja Lauri Hongan jatkosotaa ja Lapin sotaa.

Lauri Hongan sodasta juttua myös Iltalehteen.

Mitä kuuluu -osiossa mäkihyppääjä Seppo Hannula muistelee uraansa maailman kärkihyppääjänä ja nuorten idolina. Sepon ura olisi voinut olla toisenlainen, jos hänen olisi annettu näyttää kykynsä ensimmäisessä isossa kisassa.

 

 

 

Mestarihanuristi ja Vanha Asema

Mestarihanuristi Jukka Lampela kertoo kuulumisistaan uudessa Simoskat-kanavan ohjelmassa. Totto-kotiseutuyhdistyksen aktiivi Kaija Sälevä taas perehdyttää Vanhan Aseman historiaan.

Jukka Lampela tuli kaikkien tuntemaksi vuonna 1986, kun hän nuorena maalaispoikana Kittilän Molkojärveltä voitti Kultainen harmonikka -kisan. Souvarit -yhtyeessä hänellä vierähti kolmisenkymmentä vuotta, mutta mitä Rovaniemelle rauhoittuneen Jukan elämään tällä hetkellä kuuluu? Vieläkö virtaa riittää keikkailuun oman Lapponia-orkesterin kanssa?

Kaija Sälevä tuntee myös matkailuoppaan roolissa Rovaniemen historian. Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909, ja junayhteys avasi Rovaniemen yhteydet maailmaan.  Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää, sillä tavarankuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Se loi Rovaniemelle taloudellista vaurautta.

Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 Vanhasta Asemasta tuli
rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut muun muassa postitoimistona, väliaikaisena rautatieasemana, naisten työtupana ja Lapin maakuntamuseona.

Nykyisin talo on tyhjillään. Sen omistaa Rovaniemen kaupunki. Talo on harvoja sodasta säästyneitä rakennuksia, ja se on suojeltu.

 

Jukka Lampelan kotisivuilla on tietoa muun muassa keikoista.

Ja lopuksi pieni tarina eli Mustalais-Rennen toinen osa.

Leo Vierelän kirjoittama tarina on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

Mustalais-Renne.

Ohjelma on myös kuunnteltavissa podcastina eli äänitiedostona tässä: