Nokka nousuun

Nokka nousuun yrittäjien Rovaniemi.

Niin kauan kuin muistan, kotikuntani Rovaniemi ei ole menestynyt yrittäjien valtakunnallisissa kyselyissä. Siis niissä, joissa yrittäjät saavat arvioida oman kuntansa toimintaa.

Tuorein Yrittäjäbarometri on jälleen ikävää luettavaa. Lähes sata yrittäjää arvioi kaupungin yrittäjämyönteisyyttä, ja lähes kaikki mittarit ovat hieman heikommalla tolalla kuin edellisessä kyselyssä.

Meidän pitäisi ottaa mallia Seinäjoesta, samaa kokoa olevasta maakunnan keskuksesta, johon myös on liittynyt viime vuosina useita pieniä maaseutumaisia kuntia. Meillä liittyjänä oli vuonna 2006 pinta-alallisesti laaja Rovaniemen maalaiskunta.

Asukasluku Seinäjoella on suurin piirtein sama kuin meillä.

Seinäjoen elinkeinopolitiikka ja kunnan toimet saavat maan parhaimpia arvioita kyselystä toiseen, vuodesta toiseen.

Etunoja on vahva ja elinkeinorakenne monipuolinen.

Kyselyllä halutaan tietoa

Kyselyn tarkoituksena ei ole härnätä kuntapäättäjiä, vaan kerätä tietoa, miten elikeinopolitiikkaa voitaisiin kehittää niin, että yritystoiminnalla olisi menestymisen mahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

Seinäjoen malli on toimiva Seinäjoella, mutta Rovaniemelle kaivattaisiin omaa tekemisen meininkiä.

Yrittäjien ja kunnan välinen markkinavuoropuhelu hankinnoista, hankintojen pilkkominen niin, että paikalliset yritykset voisivat osallistua kilpailutuksiin ja monet muut seikat ovat vielä lapsenkengissä.

Puheet eivät ole vielä muuttuneet teoiksi. On ollut jopa sellaisia kilpailutuksia, joissa hankinnan valmistelija on kehunut, että nyt ei sitten tarvitse ottaa yhtään paikallista urakoitsijaa huomioon.

Elinvoimatoimialan perustaminen ja oman kehitysyhtiön alasajo ovat olleet järkeviä askelia kohti yrittäjämyönteisempää Rovaniemeä. Toivottavasti se aika, että ketään ei kiinnostanut, jos jonkin yritys olisi halunnut sijoittua paikkakunnalle, on historiaa.

Ainakin uuden toimialan alkukuukaudet ovat antaneet viitteitä siitä, että suunta on oikea ja nokka saadaan nousuun myös Rovaniemellä.

Sijoittuminen Rovaniemelle

Korona-aika on nostanut esille yrittämisen tärkeyden jokaisella paikkakunnalla. Yksinyrittäjiä on valtakunnallisesti jo 187 000 ja Rovaniemelläkin luku on suuri. Yksin- ja pienyrittäjien merkitys on myös muun muassa työllistäjänä ja alihankkijana ratkaiseva kaupungin verotulojen ja toimintaedellytysten kannalta.

Yrittäjistä yksinyrittäjiä on jo kaksi kolmasosaa.

Mihin barometri haluaa vastauksia?

Suomen Yrittäjien barometri hakee vastauksia seuraaviin keskeisiin asioihin:

  1. Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa?
  2. Kunnat saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta toiminnastaan muun muassa kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille.
  3. Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin heidän pitää jäsentensä puolesta kunnassa vaikuttaa.
  4. Parantavatko yrityspalvelut yrittäjän arkea ja saako palveluita helposti?

Kyselyyn vastasi yli 10 000 yrittäjää eri puolilta Suomea, joten se on kattava otos yrittäjien mielipiteistä ja toiveista.

Myös Rovaniemellä ne on syytä ottaa vakavasti ja linjata niiden pohjalta yrittäjämyönteisempiä päätöksiä.

Vain siten myös Rovaniemen nokka saadaan nousuun. Lapin yrittäjät luottavat jo nyt siihen, että koronan jälkeen meistä monilla on vielä kannattavan yrittämisen mahdollisuuksia.

Lapin Kansan pääkirjoitus 17.6.2020