fbpx

Meille mummuille

Meille mummuille on osin rentoakin pohdintaa yhteiskunnallisista asioista ja maailmanmenosta, isovanhemmuudesta, ikääntymisestä ja muutamista muista seikoista.

  • Emmekö me opi mitään?
    Syksyllä 1944 alkoi Lapin sota. Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti Suomen oli karkoitettava saksalaiset Suomesta. Kun suomalaiset hidastelivat, itäinen naapurimme Neuvostoliitto ei tästä pitänyt ja asiat menivät niin kuin tiedämme. Huhtikuun 27. päivä valikoitui kansalliseksi veteraanipäiväksi, sillä Lapin sota päättyi 27.4.1945 ja viimeiset saksalaiset sotilaat poistuivat Suomesta. Vuodesta 1987 olemme viettäneet kansallista veteraanipäivää, ja kunnioittaneet isänmaamme… Lue lisää: Emmekö me opi mitään?
  • Ilmiö nimeltä Esko-Juhani Tennilä
    Kun suru-uutinen tavoitti minut, etsin arkistoistani vuoden 2007 kandidaatintyöni Ilmiö nimeltä Esko-Juhani Tennilä. Olin työssäni pyrkinyt valottamaan Esko-Juhani Tennilän merkitystä vasemmiston kannatukseen Lapissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1975 alkaen. Keräsin aineistoni teemahaastatteluilla. Arvoin vuoden 2007 vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaista henkilöt, jotka saivat nimettöminä (anonyymisti) arvioida Tennilän toimia ja kannatusta. Käsitykseni mukaan haastateltavien oli helpompi vastata kysymyksiini nimettöminä kuin esimerkiksi … Lue lisää: Ilmiö nimeltä Esko-Juhani Tennilä
  • Arvaamaton naapuri
    Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt lähes kaksi vuotta. Naapurimme on yhtä arvaamaton kuin vuosikymmeniä sitten, ja kansallinen turvallisuutemme on uhattuna. Maamme hallitus on varautunut pitkäkestoisiin vaikeuksiin itärajalla. Tilanne on huolestuttava. Torstaina 30.11. on talvisodan syttymisen vuosipäivä. Marraskuun viimeisenä 1939 puna-armeija aloitti sodan Karjalan kannaksella ja pommikoneet saapuivat Suomen ilmatilaan. Voit kerrata linkistä, mitä tapahtui marraskuussa 1939. Talvisota syttyi 30.11.1939 Haastattelin… Lue lisää: Arvaamaton naapuri
  • Ei piä paikkaansa
    Nuorena opiskelijana olin harjoittelijana Helsingissä Vanhustyön keskusliiton kotipalvelussa. Tein kotiavustajille ja siivoojille työvuorolistoja ja järjestelin asiakkaiden asioita. Hätätilanteessa lähdin itsekin oikeisiin töihin kuten ateriapalveluun lähetiksi. Kaikissa vanhoissa taloissa ei ollut hissiä. Kuntoni pysyi hyvänä, sillä ateriat piti viedä juosten esimerkiksi kahdeksanteen kerrokseen. Tottumattomana minulla oli joskus ongelmia hissien kanssa. Kerran olin sulkenut jossakin yläkerroksessa häkkihissin… Lue lisää: Ei piä paikkaansa
  • Tehdään iästä numero
    Pikkusiskostani tuli mummu vanhusten viikolla. Aloin miettiä, milloin meistä sisaruksista tuli aikuisia, keski-ikäisiä ja piakkoin vanhuksia. Suomessa kaikki yli 65-vuotiaat tilastoidaan vanhuksiksi. Me sisarukset puhumme omista vanhemmistamme jo vanhuksina, mutta he saattavat kyseenalaistaa asiaa, vaikka ikääntyminen on tuonut heidän toimintakykyynsä jo monenlaisia rajoitteita. 65-vuotias on siis tilastollisesti vanhus, mutta silti hänet tilastoidaan vielä lähes kymmenen… Lue lisää: Tehdään iästä numero
  • Että voisimme luottaa
    Muistatko Hans Christian Andersenin sadun Keisarin uusista vaatteista? Sen, missä keisari palkkaa vaatturin ompelemaan keisarille uudet vaatteet? Vaatturi huijaa keisaria ja kertoo, että uudet vaatteet näkyvät vain fiksuille, ja niinpä kaikki hännystelijät ja keisari itsekin ihastelevat näkymättömiä vaatteita. Ja kun keisari kulkee uusissa vaatteissaan kaikkien ihastelevana, pieni lapsi sanoo ääneen, ettei keisarilla ole lainkaan vaatteita.… Lue lisää: Että voisimme luottaa
  • Jos mökki on pieni ja punainen
    Asiantuntijat opettavat, kuinka menneiden vuosikymmenten rakennettu ympäristö muovaa meidän jokaisen identiteettiä, juurruttaa meidät yhteiseen tarinaan. Pari kesää sitten vein lapsenlapseni tutustumaan Pikkukakkosen pihapiiriin. Sillä nimellä kaikki Katajarannan kulman 1990-luvun lapsiperheet punaisen tuvan tunsivat. Nimi tuli siitä, että Katajaranta 2:ssa sijaitseva talo oli Katajarannan päiväkodin osasto. Lapset olivat 3- ja 1-vuotiaat syksyllä 1994. Esikoispoika oli rauhallinen… Lue lisää: Jos mökki on pieni ja punainen
  • Innokkaat apurit
    Pikkupojat heräävät varhain. Vili (4) on edellisellä mummulavierailulla opetellut, kuinka munakas tehdään. Työ vaatii erityistä tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta, ja siksi Vili ei kelpuuta mielellään Leevi-veljeä (lähes 2) apuriksi. Leevi on asiasta toista mieltä, joten innokkaita tekijöitä on kaksi. Tuoleja, kippoja, kuppeja, pikkuautoja ja muita leluja tarvitaan kohtuullinen määrä, että molemmilla olisi riittävän jännittävää touhuamista. Molemmat… Lue lisää: Innokkaat apurit
  • Kiitos Lapin yliopistolle
    Lapin yliopiston vuosipäivän juhlaa vietettiin keskiviikkona 1. maaliskuuta. Juhlassa palkittiin vuoden alumni, vuoden opettaja, vuoden opiskelijaryhmä ja vuoden väitöskirja sekä jaettiin rehtorin palkinto. Vuosipäivänä jaettiin myös ensimmäistä kertaa viestinnän tunnustuspalkinto. Maarit Simoska vuoden alumniksi Lapin yliopiston alumnitoiminnan ohjausryhmä valitsi vuoden 2023 alumniksi YTM Maarit Simoskan. Maarit Simoska on valmistunut Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1996… Lue lisää: Kiitos Lapin yliopistolle
  • Merjan ja Jarin kulttuuriteko
    Olen asunut Rovaniemellä nelisenkymmentä vuotta. Silti kotiseutu yllättää yhä, ja täällä on runsaasti mielenkiintoisia paikkoja, joissa en aiemmin ole vieraillut. Yksi sellaisista on Saariniemen tila Vanttausjärvellä. Vanha pihapiiri järven rannalla henkii rauhaa, joka nykyajan kiireisessä elämänryhmissä on unohtunut. Vanttausjärvestä ja Rovaniemen kylistä voit lukea lisää tästä. Rovaniemellä on Lapin sodasta johtuen vain vähän vanhoja rakennuksia.… Lue lisää: Merjan ja Jarin kulttuuriteko
  • Vaadi aina enin itseltäsi!
    Osallistuin Lapin Lottaperinneyhdistyksen 20-vuotisjuhlaan kesäkuun alussa Rovaniemellä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut myös lottatyön sodassa ja rauhassa uudenlaiseen arvoon. Lapin lotat ja pikkulotat ovat jo varsin iäkkäitä ja heitä on vähän. Osalla lähimuisti on heikentynyt, mutta sotavuodet ja evakkoajat palaavat mieleen päivittäin. Vieruskaverini kysyikin, olimmeko samassa kuorma-autossa, kun tulimme Petsamosta Tervolaan ja oliko se minun… Lue lisää: Vaadi aina enin itseltäsi!
  • Hyvä hallinto on perusoikeus
    Hyvä hallinto on meidän kaikkien perusoikeus, mutta siihen on vielä matkaa. Kuulen lähes päivittäin erityisesti muilta mummuikäisiltä kertomuksia uskomattoman huonoista viranomaiskokemuksista ja hallinnon toimimattomuudesta: määräaikoja ei noudateta, neuvontaa ei anneta tai neuvotaan väärin, palvelupäätöksiä ei tehdä tai jos tehdään, niitä ei perustella. Se turhauttaa meitä hallintoalamaisia eli asukkaita, palvelunkäyttäjiä ja veronmaksajia. Ilman meitä asukkaita ei… Lue lisää: Hyvä hallinto on perusoikeus
  • Huonot naiset vai huonot miehet?
    Pitihän sitä käydä elokuvissa, sillä Huonot naiset on kuvattu synnyinseuduillani Simossa. Komediaelokuvan hääpari vihitään samassa kirkossa kuin minut ja mieheni vihittiin reilut kolme vuosikymmentä sitten. Huonot naiset virallinen elokuvaesittely eli traileri. Elokuvan tarinassa seurakuntatalon emäntä Johanna (Leea Klemola) valmistelee häitä Simon pirtillä. Perinteinen nuorisoseuran talo on elokuvassa seurakuntatalo, jossa sattuu ja tapahtuu. Simon pirtin sivuille… Lue lisää: Huonot naiset vai huonot miehet?
  • Lujaa tahtoa on vaadittu ennenkin
    Langat käsissä -kirjassa on useita oppilasmuisteluksia, joista ilmenee kotiseutumme historia monin eri tavoin. Neiti Kauhanen (Maire Savela) oli käsityökoulun oppilaana vuosina 1946-47 eli heti Lapin sodan jälkeen. Lujaa tahtoa on vaadittu jälleenrakennusaikana niin koulun johtaja Hilda Lukkariselta kuin oppilailtakin. ”Sinetän koulun opettajat (Lauri Koski ja Toini Mattila) kehottivat minua lähtemään opettajaseminaariin Kemijärvelle. Meitä oli perheessä… Lue lisää: Lujaa tahtoa on vaadittu ennenkin
  • Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa
    Kuulun sukupolveen, jonka yhteinen nimittäjä, yhteinen avainkokemus ei ole sota. Me 1960-luvulla syntyneet emme ole kokeneet talvisotaa, jatkosotaa, Lapin sotaa, evakkoaikaa tai Lapin jälleenrakennusta. Edelliset tai sitä edelliset sukupolvet ovat. Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa sota tulee lähelle ja järkyttyneinä kuuntelemme vakavia puheenvuoroja siitä, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa tai Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista… Lue lisää: Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa
  • Sanat satuttavat
    Luin hiljattain emeritapiispa Irja Askolan elämäkerran. Tai oikeastaan luin sen kahdesti, sillä moniin kohtiin piti palata ja miettiä, kuinka paljon sanat satuttavat, missä sananvapaudet rajat kulkevat ja liittyykö vapauteen myös vastuuta. Irja Askola toimi Helsingin hiippakunnan piispana 2010-2017 ja teki ennen piispavuosiaan merkittävän kansainvälisen uran Euroopan kirkkojen konferenssissa Genevessä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naispiispa on… Lue lisää: Sanat satuttavat
  • Karin, Fredrika ja Runebergin torttu
    Jokaisena Runebergin päivänä muistelen kesätyötäni Helsingissä vuonna 1986. Olin tutustunut erääseen leskirouvaan ja haastattelin häntä muutamia kertoja. Hän oli kirjallisuushistorioitsija Karin Allardt-Ekelund (1895-1990), joka oli  asunut lapsuutensa Runebergin isossa talossa Porvoossa. Hänen isoäitinsä oli Porvoon ensimmäinen kirjastonhoitaja. Yleinen kirjasto perustettiin Fredrika Runebergin ja Karin Allardt-Ekelundin isoisän aloitteesta. Allardt-Ekelund taas oli ensimmäisiä naistohtoreita Suomessa, sillä hän… Lue lisää: Karin, Fredrika ja Runebergin torttu
  • Täällä on kaksi Koskelaa Pentinkulmalta
    En rakasta sotahistoriaa. Suomen armeijan sotilasarvot ja pataljoonien lyhenteet heittävät päässäni kuperkeikkaa. Talvisodastakin hallitsin aikanaan vain alkamis- ja päättymispäivän ja päärintamalinjat. Kunnes esittelin poikaystäväni iäkkäille sukulaisilleni. – Taitaa olla sukua sille nuorelle luutnantille. Ihmettelin, kenestä he puhuivat. Ilmeni, että tuleva appeni (1918-2012) oli ollut kokoamassa Simon Pirtillä ja Simonkylän koululla pioneeripataljoona 36:ta, johon pääosa simolaismiehistä… Lue lisää: Täällä on kaksi Koskelaa Pentinkulmalta
  • Kesä meni jo
    Ripeksii räntää, mutta mieli ei usko, että kesä meni jo.  On kylmää, tuulista ja pimeää. Vuoden synkin kuukausi tuntuu. Muutaman viikon lomajakso kesällä oli ensimmäinen oikea loma vuoden 2008 jälkeen. Pienyrittäjällä ei ollut varaa lomailla. Lomalle ei ollut mitään suuria suunnitelmia, sillä korona oli iskostunut ajatuksiin niin syvälle, että osaltamme yleisötapahtumat siirtyivät vielä tuleviin aikoihin.… Lue lisää: Kesä meni jo
  • Voihan vieraslaji tai hieman vahvempi sana!
    Voihan vieraslaji ja ehkä hieman vahvempikin sanapari olisi joskus paikallaan. En ymmärrä tätä vieraslajivouhotusta, en. Joskus parikymmentä vuotta sitten siirsin Simojokivarteen Juurakkoperälle ensimmäiset lupiinit tai kuten nyt olen oppinut: komealupiinit  (Lupinus polyphyllus). Olin aiemmin ihastellut valkoisia, vaaleanpunaisia, sinipunaisia ja sinisiä lupiineja eteläisen Suomen tienvarsiniityillä, tienpientareilla ja ratapenkereillä. Olisin halunnut pari hoidettua riviä punaisen tuvan eteen,… Lue lisää: Voihan vieraslaji tai hieman vahvempi sana!
  • Joko sinä neuloit omasi?
    En todellakaan ole käsityöihmisiä, mutta silti saan tiuhaan tahtiin sähköpostiini ohjeita islantilaisneuleista ja uteluja, joko sinä neuloit omasi. Tämä mummu ei todellakaan kudo, ei ainakaan mitään sellaista, jota voisi ylpeänä jälkipolville esitellä. Kun odotin esikoistani, neuvolan terveydenhoitaja kysäisi, joko vauvannuttu oli valmis. Ei ollut, ei. Poika syntyi keskosena helmikuussa 1991 ja siskojeni kutomat villahousut ja… Lue lisää: Joko sinä neuloit omasi?
  • Sanoilla on väliä – ikääntynyt 55-vuotias!
    Olin tyytyväinen, kun Suomen hallitus päätti esittää eduskunnalle niin sanotun eläkeputken poistamista. Kertoohan se hallituksen kyvystä lunastaa lupauksiaan, työntekijöiden kokemuksen arvostamista ja siitä, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee eri-ikäisiä toimijoita erilaisiin tehtäviin. Lueskelin hallituksen esitystä ja tuli sellainen olo, että itsekin 56-vuotiaana olisin vielä aivan kelvollinen ja tarpeellinen yhteiskunnan jäsen. Sanoilla on väliä, sillä niillä myydään… Lue lisää: Sanoilla on väliä – ikääntynyt 55-vuotias!
  • Sadan litran hillaämpäri
    Sadan litran hillaämpäri on tuttu lapsuusmuisto meille monille. Tänä kesänä, kun hillasato on ollut poikkeuksellisen runsas, suhtautumiseni suolla rämpimiseen on muuttunut yllättävän myönteiseksi. Marja-astiana voi olla jo pienempikin ämpäri tai muutaman litran taikinakulho, eväät voi ottaa mukaan ja kahvistella sopivin väliajoin, tutkiskella luonnon pieniä ihmeitä ja nautiskella. Varsinkin tuulisella säällä suolla on mukavaa, kun erilaiset… Lue lisää: Sadan litran hillaämpäri
  • Päiväkotien kevätjuhlista aikuisuuteen
    Olen säilyttänyt jälkikasvun kolme kaunista paperikukkaa päiväkotien kevätjuhlista. Esikoispoika sai omansa eskarin päättäjäisissä 1998, tytär 2000 ja kuopus 2008. Ellen väärin muista. Näissä kevätjuhlissa ja kymmenissä sen jälkeen tilaisuus on päättynyt Suvivirren laulamiseen. Se kuuluu suomalaiseen perinteeseen, tapakasvatukseen, ja siitä alkavat kesä, aurinko ja vapaus. Tämän kevään päättäjäisissä ja valmistujaisissa ei kesää aloitettu Suvivirren laulamisella.… Lue lisää: Päiväkotien kevätjuhlista aikuisuuteen
  • Erikoinen äitienpäivä
    Korona-ajan äitienpäivä oli yhtä poikkeuksellinen ja erikoinen kuin koko kevät: turvavälit ovat kasvaneet liian pitkiksi. Pikkumiestä naurattaa, kun mummu ja ukki laulavat ja leikkivät Leipuri Hiivaa skype-yhteyden välityksellä. Me olemme Rovaniemellä ja pikkumies Oulussa. Kesken laulun pikkumies kyllästyy ja vilkuttaa. Vihje on selvä: laulun voi lopettaa. Parin karanteenikuukauden aikana pikkumies on oppinut kävelemään ja ensimmäiset sanansa.… Lue lisää: Erikoinen äitienpäivä
  • Talvisodan päättyminen ja korona
    Talvisodan päättymisjuhlia on tarkoitus järjestää eri puolilla Rovaniemeä, mutta korona muuttaa suunnitelmia. Tapahtumia perutaan pikavauhtia ja kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä on tapahtumassa. Pari päivää myöhemmin Suomen hallitus kertoo ottavansa käyttöön poikkeuslait koronatartuntojen hidastamiseksi. Päätös kertoo, kuinka vakavasti asiasta on kysymys, mutta sitä on vaikea heti ymmärtää. Poikkeuslait vaikuttavat kaikkien elämään, sillä rajoitukset ovat tiukkoja.… Lue lisää: Talvisodan päättyminen ja korona
  • Selkeää kerrontaa
    Siitä se sitten lähti. Toinen Simoskat-kanavan ohjelma vie meidät isänpäivän tunnelmiin. Markus Lohi pohdiskelee isyyttä ja isovanhemmuutta ja jakaa muistojaan vanhemmuuden iloista ja suruista. Humoristiset isänpäiväkortit ilahduttavat häntä myös eduskuntatyössä. Suomenmaa-lehti huomaa YouTube-kanavan haastattelun ja tekee sen perusteella oman jutun. Suomenmaa ja Simoskat-kanavan haastattelu Markus Lohesta. Tilma Kenttälä ja Toivo Kestilä muistelevat Lapin sotaa ja… Lue lisää: Selkeää kerrontaa
  • Oma kanava avattu YouTubessa
    Nuoriso kyseli kesäkuussa Lähteentien Pirtin myynnin jälkeen, että mitäs äiti olet ajatellut tehdä. Vastasin, että alan tubettajaksi. Lapset sanoivat, että se on todella noloa ja onneksi meillä on eri sukunimi. No, en nyt ihan tubettajaksi ole ryhtymässä, mutta ajatus alkoi kiehtoa. Kesän aikana perehdyin niin suomalaiseen kuin kansainväliseen tubetus-kulttuuriin ja huomasin, että tarjonta on suunnattu… Lue lisää: Oma kanava avattu YouTubessa