Langat käsissä on kunnianosoitus Rovaniemen vahvoille naisille, jotka lähes sata vuotta sitten uskalsivat perustaa oman käsityökoulun. Se on erityinen kunnianosoitus Hilda Lukkariselle, joka saapui Savosta vuonna 1924 koulun johtajattareksi ja teki mittavan elämäntyön kauppalassa.
Tilaa Langat käsissä verkkokaupasta 25 euron hintaan (+postituskulut 5 euroa). Verkkokaupan alennuskoodi on Hilda5.
Muistelukset, puutteelliset asiakirjat ja lehtikirjoitukset piirtävät kuvaa Hildasta, joka todellakin on pitänyt langat käsissään.
Hilda oli kovin edistyksellinen.
Kun Armi ja Gil tulivat Rovaniemen asemalle,
nuorempi opettaja lähti meille oppaaksi ja
kävelimme asemalle katsomaan kuuluisuuksia.
Hilda on ollut tärkeä minulle.
Tässä kirjassa on vain pieni osa niistä haastatteluista ja kohtaamisista, jotka jollakin tavalla liittyivät aineiston keräämiseen. Olen kiitollinen jokaiselle, joka antoi aikaansa, kertoi tarinaansa, lahjoitti valokuvia, todistuksia ja muuta aineistoa toimitustyöhön.
Monet haastatelluista eivät ehtineet nähdä kirjan valmistumista.
Kirjan lukujen otsikoinnit ovat Sofia Kallioniemen, Hildan hyvän ystävän ja kouluyhdistyksen tomeran toimijan. Hän esitti koulun vihkiäisjuhlassa vuonna 1949 koulun historiikin kalevalaisena runotervehdyksenä.
Leea Wasenius on ammattilaisena vastannut kirjan kauniista ulkoasusta.
Valokuvaaja Eeva-Maija Pietilä on kuvannut ikääntyneet oppilaat, kulkenut rinnalla koko aineiston keräämisen ajan, kommentoinut ja miettinyt, miten Hilda olisi asioihin suhtautunut.
Neiti Lukkarinen saapui Savosta Rovaniemelle tammikuussa 1924 ja kysyi rautatieasemalta tietä käsityökoululle, jonka johtajattareksi hänet oli valittu. Vastaantulijat eivät osanneet neuvoa, sillä kukaan ei ollut kuullutkaan käsityökoulusta.
Lopulta hänet ohjattiin Kutilan pirttiin, jossa nuorta johtajatarta odottivat alkeelliset olosuhteet: pöytä ja penkit.
Langat käsissä kertoo Hilda Lukkarisen elämäntyöstä Rovaniemen käsityökoulun ensimmäisenä johtajana. Se kertoo Hildan ja Rovaniemen vahvojen naisten pyrkimyksistä lisätä maaseudun naisten osaamista ja mahdollisuuksia lisäansioihin.
”Kulunut vuosi oli kohtalokas vuosi koulun toiminnassa. Tuntuu sille kuin 20 vuoden työ olisi mennyt hukkaan, sillä saksalaisten aiheuttamat sotatoimet hävittivät ja tuhosivat kaiken koulun omaisuuden. Ei jäänyt pienintäkään työvälinettä edes. Jatkaakseen toimintaansa on koulun lähdettävä alusta, kuten 20 vuotta takaperin. Se on hankalaa, kun nykyisin ei ole saatavissa mitään eikä ainakaan kunnollista, vaan kaikki korviketta.
Kumminkin vahvassa uskossa luottaen parempaan tulevaisuuteen on koulun toimintaa yritettävä jatkaa, sillä tänä aikana jos joskaan ennen on kotiteollisuustyöllä merkitystä, kun pitää kotoisilla raaka-aineilla ja valmisteilla tulla melkein yksin-omaan toimeen.
Härmässä joulukuun 31 p:nä 1944
Kirja avaa näkökulmia myös siihen, miltä tuntui siirtää vähäinen omaisuus omaan hirsikouluun Lähteentielle vuonna 1949.
Hilda Lukkarisen lähes neljän vuosikymmenen työrupeama on jättänyt pysyvän jäljen maaseudun ja kauppalan tyttöjen elämään sekä pohjoisen käsityöperinteeseen.
**
Maarit Simoska on työskennellyt kaksi vuosikymmentä Pohjolan Sanomissa, Uusi Rovaniemi -kaupunkilehdessä ja Ylen Lapin radiossa sekä vuodesta 2009 alkaen vapaana toimittajana.
Hän harrastaa kotiseutuhistoriaa sekä tuottaa omalla YouTube-kanavallaan (Simoskat) pitkiä haastatteluja kiinnostavista henkilöistä ja lähihistorian tapahtumista.
Sukan kantapää häneltä jää yhä kutomatta.
