Pikkupojat heräävät varhain. Vili (4) on edellisellä mummulavierailulla opetellut, kuinka munakas tehdään. Työ vaatii erityistä tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta, ja siksi Vili ei kelpuuta mielellään Leevi-veljeä (lähes 2) apuriksi.
Leevi on asiasta toista mieltä, joten innokkaita tekijöitä on kaksi. Tuoleja, kippoja, kuppeja, pikkuautoja ja muita leluja tarvitaan kohtuullinen määrä, että molemmilla olisi riittävän jännittävää touhuamista.
Molemmat osaavat laskea, joten laskutoimitus viiteen on helppoa.
Kananmunista yksi karkaa lavuaariin. Siinäkin riittää ihmettelemistä, mihin valkuainen katoaa, kun se katoaa viemäriin: meneekö se Kemijokeen saakka?
Poikien aamumunakas:
- riittävästi kananmunia
- suolaa (enemmän kuin äiti laittaisi)
- erilaisia mausteita kuten roskia (yleisnimitys kuivatuille mausteille eli esim. ruohosipulille ja persiljalle)
- maitoa
- pilkottuja tomaatteja
- juustoraastetta
Kaikki työvaiheet vaativat erityistä tarkkuutta. Vili on erikoistunut munakkaan taputteluun, Leevi taas reikien kaiveluun ennen kuin munakas on hyytynyt.
Varovaisuussääntöä noudattaen mummu pilkkoo tomaatit.
Tomaatit ja juustoraaste astetellaan kauniisti munakkaan päälle. Tämä työvaihe vaatii mummulta kärsivällisyyttä, sillä kaikki astellaan paistinpannulle yksitellen pinsettiotteella ja taputellaan paikalleen.
Odottavan aika on pitkä, ja kaksi nälkäistä pikkupoikaa käy useita kertoja kokeilemassa, joko ruoka olisi valmista.
Itse tehty maistuu aina.
Energiatankkaus on tärkeää, sillä tästä alkaa vauhdikas päivä
