Siirry sisältöön
13.7.2026
Tänä kesänä sain hillaa helpommin kuin koskaan ennen. Kaksi parin tunnin reissua Simojärven maastossa tuotti sen verran hyvin marjoja, etten muista aiemmilta kesiltä näin vaivatonta marjastusta.
Suot olivat yllättävän kuivia. Simojärvellä on ollut tuulista lähes koko kesän ajan ja niin oli hillareissuillakin: hyttysiä ja paarmoja ei ollut lainkaan – kiitos tuulenvireen.
Lisäksi sää ei ole ollut koko kesänä liian kuuma, joten se perinteinen hikoilu ja väsyminen uppottavalla suolla ei toteutunut kuten pelkäsin.
Pari tuntia ja kymmenen kiloa arvomarjaa. Tänä vuonna hillakilosta on maksettu jopa 25-30 euroa kilolta poimijoille ja noilla hinnoilla tuntipalkat olisivat olleet kohtuullisen korkeat.
Silti niin isoa rahaa ei olekaan, että myisin marjani eteenpäin. C-vitamiinipommit on tarkoitettu erityisesti lähipiirini herkutteluhetkiin. Kun raotan kotipakastimeni kantta, fiilis on kuin kirjailija Veikko Huovisen Hamsterilla, joka vaurautui lähes sairaalloisen innokkaasti tulevaan kylmään talveen.
Nykyisin sitä kutsutaan kotivaraksi ja huoltovarmuudeksi.
Erikoinen vuosi