Kuka huijaa ja ketä?

Hyvätuloiset suhtautuvat veronkiertoon ja harmaaseen talouteen myönteisemmin kuin sosiaaliturvan väärinkäyttöön.

Kelan tutkimustietojen lukeminen on avartavaa. Kela jakoi erilaisia tukia viime vuonna noin 15,5 miljardilla eurolla. Summa on niin suuri, että sitä on vaikea tavallisen kansalaisen hahmottaa.

Tukimuodot kattavat koko elämänkulun eli kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Meistä harva edes tietää, kuinka monipuolisia etuuksia Kela ja yhteiskunta meille tarjoavat.

Silti meillä monilla on vahva käsitys siitä, että kansalaiset käyttävät erityisesti tarveharkintaisia etuuksia väärin ja huijaavat järjestelmää.

Viime vuonna väärinkäytösepäilyjä eli sellaisia, joissa asiakasta on kuultu ja Kela on ryhtynyt toimenpiteisiin oli 1894. Epäillyille maksettu summa oli alle promille kaikista Kelan maksamista etuuksista.

Eniten epäilyjä oli työttömyysturvassa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa.

Ilman perusteita tai liikaa?

Väärinkäytösepäilyssä kyse on siitä, että etuuteen oikeutettu on pyrkinyt saamaan esimerkiksi työttömyysturvaa ilman perusteita tai euromääräisesti liian paljon.

Tietojen salaaminen, väärien tietojen antaminen tai asiakirjojen väärentäminen lasketaan myös väärinkäytökseksi.

Kelan mukaan hakijalla on velvollisuus itse ottaa selvää, mitä asiat vaikuttavat hänen etuuksiinsa ja mahdollisista muutoksista elämäntilanteessa on ilmoitettava Kelalle.

Kela teki vuonna 2021 väärinkäytösepäilyistä poliisille 831 tutkintapyyntöä. Se on 224 vähemmän kuin vuonna 2018.

Syyttäjä ja tuomioistuin päättävät, onko kyseessä petos vai väärennös.

Sekä epäilyjen että tutkintapyyntöjen määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yksi selittävä tekijä on tulorekisteri, joka mahdollistaa työtulojen vertaamisen hakijan ilmoittamiin tietoihin.

Sosiaaliturvan tilkkutäkki

Suomalainen sosiaalilainsäädäntö on tilkkutäkki, jonka etuusviidako on joskus asiantuntijoillekin monimutkaista. Etuuksien hakeminen on hankalaa, ja moni jättää etuuden hakematta.

Kaikilla ei ole edes tietoa siitä, mihin etuuksiin he olisivat oikeutettuja.

Toistaiseksi meillä ei ole tutkimustietoa sosiaalietuuksien alikäytöstä. Erityisesti ikääntyneet eivät mielellään hakea etuutta, mikäli heidän pitää tehdä selvitys omaisuudestaan ja tuloistaan.

Osa on tottunut tulemaan toimeen omillaan, ja yhteiskunnalta rahan hakeminen voi tuntua nöyryyttävältä.

Ja kaikki, joita epäillään väärinkäytöksistä eivät välttämättä ole edes ymmärtäneet, mitä liitteitä ja tietoja hakemuksiin olisi pitänyt liittää.

Silti me nimitämme heitä usein huijareiksi, vaikka ammattimaisia järjestelmän väärinkäyttäjiä on vähän. Kansalaiskeskustelussa osaamme kyllä neuvoa työttömiä menemään töihin ja lopettamaan yhteiskunnan elättinä elämisen.

Väärinkäytökset ja veronkierto

Kelan tutkimusinfo kertoo, että suurin osa kansalaisista ja lähes puolet Kelan etuuskäsittelijöistä epäilee väärinkäytösten olevan yleisiä.

Henkilöiltä, jotka saavat tarveharkintaisia tulonsiirtoja, edellytetään korkeaa moraalia ja vahvempaa käsitystä siitä, mikä on sosiaaliturvan ja verojen maksamisen yhteys.

Kansalaisille tehtyjen kyselyjen perusteella sosiaaliturvan väärinkäyttö on tuomittavampaa kuin veronkierto. Tämä on yleinen käsitys Pohjoismaissa ja Uudessa- Seelannissa.

Suomalaiset tekevät mielellään ilmiantoja naapureista, ex-puolisoista ja hankalista ihmisistä sekä Kelalle että verottajalle.

Verottajalle on voinut vinkata nimettömästi epäilemästään verovilpistä vuodesta 2015 alkaen. Ilmiantoja tulee vuosittain 8000-9000, joista pieni osuus etenee rikostutkintaan saakka.

Esimerkiksi viime syyskuussa verottaja tehotarkasti riskiarvionsa perusteella 850 taksiyritystä. Yrityksillä oli kirjanpidon ulkopuolelle unohtuneita kirjauksia 8,7 miljoonaa, kirjaamattomia ajoja ja pimeitä palkkoja useilla miljoonilla.

Ilmiannot ovat yleisiä erityisesti rakennus- ja ravintola-alalla.

Tulotaso vaikuttaa kansalaisten asenteisiin: mitä parempituloinen olet, sitä kielteisemmin suhtaudut sosiaaliturvan väärinkäytöksiin, mutta sitä myönteisemmin veronkiertoon.

Kela on tehnyt viime vuodelta tutkintapyynnön 831 etuudensaajasta. Jos keskiarvo väärinkäytösepäilyn euromäärästä on 5603 e, väärinkäytösten taloudellinen arvo on noin 4,6 miljoonaa euroa.

Veropetoksissa, kirjanpitorikoksissa, törkeissä veropetoksissa ja törkeissä kirjanpitorikoksissa on suuremmat summat.

Verottajan huijaaminen kertoo, että me emme ole vielä ymmärtäneet, mikä on sosiaaliturvan ja verojen maksamisen yhteys.

Lähde: Kelan etuuksien väärinkäytön vuosiraportti 2021.

Blogi on julkaistu Uuden Suomen puheenvuorona 1.1.2023