fbpx

Luottoluokitus kohenee

Syysheinät tuulessa.

Siinä vaiheessa, kun kaikki yrittäminen törmää koronan vuoksi lähes seinään, sähköpostiin tupsahtaa onnittelut luottoluokituksen kohenemisesta.

Se tuntuu yhä tyhjänpäiväiseltä kuin kellastuneiden heinien huojunta lokakuisessa tuulessa.

Tunnustuksen voi liittää nettisivuille ja Luotettava kumppani -raporttehin, mutta ei ilmaiseksi, vaan vähintäänkin 195 e/vuosi + alv.

Jos olisin kahvilayrittäjä, minun pitäisi myydä useita nisukahveja, että saisin lunastettua tunnustuksen.

Sen voi laittaa kehyksiin ja naulata seinälle tai sijoittaa vitriiniin kaikkien ihailtavaksi.

Kehystetty luottoluokitus ei muutu kassavirraksi, liikevoitoksi tai markkinointivaltiksi. Sillä ei makseta palkkoja, ruokita jälkikasvua tai lyhennetä lainoja.

Periaatteessa luottoluokitus kertoo, että edellisvuoden yrityksen talousluvut ovat kunnossa ja saisin lainaa kelvollisin ehdoin.

Ja kyllähän ne ovatkin, sillä luovuin pääosasta yritystoimintaani ja päätin keskittyä vain viestintään.

Kiinteät kulut ovat nyt pienet ja osaaminen omien ja alihankkijoiden korvien välissä olevaa pääomaa.

Tähän työhön tarvitaan vain toimiva kännykkäkamera, läppäri ja nauhuri sekä suurempiin projekteihin kuvaaja, joka osaa editoida paremmin ja nopeammin kuin minä. Ja kykyä kuunnella, olla läsnä ja antaa tarinalle sanat.

Ja sitten tulee korona ja lähes kaikki sovitut keikat katoavat.

Pakko opetella uutta

On ollut pakko opetella uutta. Perehtyä sosiaalisen median työkaluihin, hakukoneoptimointiin ja herra Googlen ajatusmaailmaan, opiskella erilaisissa webinaareissa asioita, jotka muutamia vuosia sitten tuntuivat turhan monimutkaisilta.

Ja huomata, että tässä iässä ei olekaan liian vanha oppimaan uutta, innostumaan, kokeilemaan ja saamaan pahuksen hyviä tuloksia aikaan.

Sitten päätin yrittäjien pyynnöstä ryhtyä palveluseteliyrittäjäksi.

Liityin samaan Vaana -järjestelmään, johon kuuluin jo Lähteentien Pirtin ja päivätoiminnan tuottamisen aikana.

Yrittäjän tarina ja Lähteentien Pirtti

Nyt tosin hieman eri tulokulmasta eli myynnin ja markkinoinnin osaajana.

Setelihaku oli syyskuussa.

Rovaniemen kaupunki reagoi kiitettävän nopeasti koronatilanteeseen nopeuttamalla yrityspalvelusetelijärjestelmän toteuttamista.

Nyt on hienoa huomata olevansa asiantuntijapalveluiden tuottaja. Siis yrittäjä, jolta toinen yrittäjä voi hankkia myynnin ja markkinoinnin osaamista kuten brändäystä, sisällöntuotantoa, julkaisusuunnitelmia.

Ehkä parasta tässä on se, että tässä iässä oikeasti hallitsee huikean määrän asioita ja se riittää jo pitkälle. Silti asiantuntija sanana tuntuu erityiseltä, sillä tähän on ollut pitkä ja vaativa matka.

Tänä vuonna yritykseni liikevaihto jää vaatimattomaksi, sillä oikean suunnan hakeminen on ollut hidasta, mutta pohja tuleville vuosille on luotu. Yhteistyökumppanit ja luottohenkilöt ovat löytyneet läheltä ja me täydennämme toistemme osaamista luovalla ja kannustavalla tavalla.

Ehkä 50+ iässä osaa jo ajatella myös niin, että vähemmän on enemmän ja ne 16-tuntiset työpäivät on jo tehty.

En muuten tilannut sitä luottoluokitusdiplomia. Kelpaan ja osaan ilman sitä.

 

Simoska. Syksy.

Työnhaku – voi hyvänen aika!

Ensimmäinen työnhaku oli voimassa neljä päivää. Jos olisin pitkäaikaistyötön tai muuten huonossa työmarkkina-asemassa, pitäisin järjestelmää huonona vitsinä.

En tiedä, kuka humoristi on aikanaan kehittänyt työvoimahallinnon sähköisen työnhaun, mutta hauskaa hänellä lienee ollut. Kun työnhakija voi valita erilaisista ammattinimikkeistä, mitkä vastaisivat hänen koulutustaan tai työkokemustaan, tarjolla ovat muun muassa:

  • ennustaja

  • taikuri

  • paleontologi

  • veturinkuljettaja

Siis vuonna 2020!

Ymmärrän toki, että tietyt hallinnonalat ovat hitaita reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, mutta jonkinlainen ammattinimikkeiden päivitys olisi varmaankin paikallaan.

Eipä silti, eivät tutkinnotkaan kaikilta osin ole tässä ajassa.

Meillä yrittäjillä on mahdollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi 15.4. mennessä, mikäli korona on vienyt työn ja toimeentulon ja tuolloin työmarkkinatuen saa 16.3. alkaen.

Työvoimahallinnolla ei ole mitään mahdollisuuksia laatia yrittäjiä varten omaa sähköistä ilmoittautumislomaketta, joten käytämme samaa kuin kaikki muutkin työttömät työnhakijat.

Siksi sen puutteet tulevat meidän kaikkien ihmeteltäviksi.

Muistakaa ilmoittautua ajoissa te-toimistoon!

Järjestelmään voi kirjata oman koulutuksen ja sen, mistä töistä on kiinnostunut ja miltä paikkakunnalta. Kirjoitin Rovaniemi ja sain ilmoituksen, että koulutustani vastaavaa työtä on tarjolla Kittilässä, Kolarissa ja Joensuussa sekä Rovaniemellä.

Hädissäni lähetin hakemuksen, sillä olin saanut jo kaksi tekstiviestiä työvoimahallinnolta: työnhaku on päivitettävä ja minun täytyy olla puhelimitse saavutettavissa, jos joku työvoimahallinnosta soittaa. TE-toimisto tarvitsee lisätietoja työvoimapoliittista lausuntoa varten, jonka perusteella taas Kela tekee päätöksen peruspäivärahan maksamisesta.

Sitten kun ehtii tehdä. Ruuhkia on luvassa.

Joudunko karenssiin, jos en ole aktiivinen? Joutuuko pitkäaikaistyötön hakemaan töitä aivan muualta kuin kotipaikkakunnaltaan, jos järjestelmä niin viisaudessaan päättää?

1990-luvun lama vei eräältä tutulta yrittäjältä työt. Työvoimahallinto pakotti miehen työllisyyskurssille opettelemaan vasaran ja sahan käyttöä. Hän oli sitä ennen työllistänyt itsensä kirvesmiehenä aluksi vieraan palveluksessa ja myöhemmin kaksi vuosikymmentä yrittäjänä.

Toivottavasti koronan aikana ja jälkimainingeissa osaamme toimia toisin.

En ilmoittanut olevani kiinnostunut mistään koulutuksesta, mutta järjestelmä markkinoi  viime viikolla tulityökurssia ja puun jatkojalosteiden valmistuskurssia Kemijärvellä. Nyt tarjolla oli jo enemmän vaihtoehtoja:

Ehkä kursseille pitäisikin ilmoittautua juuri siksi, etten hallitse mitään näistä.

Alan ymmärtää niitä pitkäaikaistyöttömiä, jotka kokevat järjestelmän hankalaksi ja saavat helposti karenssia.

Väärinymmärtämisen mahdollisuus on suuri.

Oletan, että monet yksinyrittäjät ja pienyrittäjät ovat tilanteessa, jossa huominen on sumun peitossa ja mieli on maassa. Silti nyt kannattaa pistäytyä työvoimahallinnon nettisivuilla ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi mahdollisimman pian.

Näillä perusteilla työtön yrittäjä voi saada työttömyysturvaa 16.3.-30.6.

Elämää on koronan jälkeenkin, talous elpyy ja yrittämisestä tulee vielä  kannattavaa eri toimialoilla. Ongelmana tässä on tietenkin se, että kassavirta on monilla ehtynyt ja kansalaisten kulutuskäyttäytymistä poikkeustilanteen jälkeen on vaikea ennustaa.

Monet yrittäjät taiteilevat  lähikuukaudet konkurssin ja lisävelkaantumisen rajoilla, mutta tämä yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessakin meitä yrittäjiä ja palveluntuottajia.

Rovaniemen yrittäjien varapuheenjohtaja Esko Määttä näkee kriisitilanteessa myös mahdollisuuksia, vaikka joka aamu ei aivan siltä tunnu. Ylös on noustava ja mietittävä, mitä tämän romahduksen jälkeen.

Katse tulevaisuuteen!

Ja yht´äkkiä oletkin työtön yrittäjä

 

 

Ja yht´äkkiä oletkin työtön yrittäjä

Alkuvuosi näytti hyvältä. Työtilaisuuksia oli luvassa sekä uutistoimittajan että hieman vapaamman sisällöntuotannon parissa eri medioille.

Sitten toimeksiantajat ilmoittavat, että koronan vuoksi emme toistaiseksi osta mitään free lancer -toimittajilta.

Emme siis  mitään.

Minustakin tuli yllättäen työtön yrittäjä, jonka osakeyhtiöllä ei ole mitään laskutettavaa, mutta peruskulut ovat aivan samat kuin ennenkin.

Reilu viikko on mennyt miettiessä, miten tästä eteenpäin. Säästän muutaman satasen kuukaudessa, kun ryhdyn itse hoitamaan kirjanpitoani tai kun lasken yritysvakuutusteni arvoa, mutta niillä ei ole ratkaisevaa merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Onneksi olen tällä hetkellä yksinyrittäjä, sillä nyt minulla on huoli vain omasta toimeentulostani. En ole koskaan ollut ilman palkkatyötä tai yrittäjätuloa.

Opiskelen sosiaalisen median nykyistä paremman hyödyntämisen ja ilmoittaudun verkkokursseille lisäopin toivossa. Olen vain turhan vaativa kurssilainen, sillä haluan, että opettaja osaa enemmän kuin oppilas ja saan rahalleni vastinetta.

Ja perusasiat ovat hallinnassa. Simoskat YouTube -kanavani ohjelmat ovat nyt myös kuunneltavissa podcastina. Tässä ensimmäinen ohjelma:

Kertaan Kielitoimiston uusimmat ohjeet.

Nyt tiedän, että yht´äkkiä kirjoitetaan nykyisin yhtäkkiä, mutta tämä tieto ei todennäköisesti lisää lainkaan työmarkkina-asemaani.

Suomen hallitus neuvoo ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi.

Se ei tässä tilanteessa paljon lohduta, sillä siellä voi piakkoin olla lähes 180.000 muutakin yksinyrittäjää. Eikä kukaan tiedä, mitä oikeasti pitäisi tehdä.

Moni yksinyrittäjä saattaa saada apua, mutta liian hitaasti.

Jossakin oli ohje, että kannattaisi miettiä palkkatyötä yrittäjyyden sijaan tai sen lisäksi, kun se nyt poikkeusoloissa on mahdollista ja firmaa ei tarvitsisi alasajaa.

Korona on saanut meidät kaikki miettimään, mikä elämässä on oikeasti merkittävää ja mikä ei. Että lähimmisten turvallisuudesta on huolehdittava ja perhe ja terveys ovat tärkeimmät.

Ehkä voisin seuraavan pätkän työuraani tehdä kuitenkin ikäihmisten parissa, sillä se oli haaveeni jo 1984, kun aloitin sosiaalityön opinnot Lapin korkeakoulussa. Ja sitä haavetta yritin toteuttaa Lähteentien Pirtillä ikäihmisten päivätoiminnassa ja yhteislauluissa.

Simoskat -kanavallani pääsin haastattelemaan toistaiseksi viimeisessä jaksossa 97-vuotiasta Alli Korvaa, kolmen sodan lottaa, jonka elämäniloa ja viisautta ihastelen edelleen.

Kun talvisota päättyi 80 vuotta sitten, silloin ei annettu periksi ja yhteisöllisyys oli vahvaa kuten jälleenrakennuksen vuosinakin hieman myöhemmin.

Samoilla arvoilla me rakennamme myös koronan jälkeistä yhteiskuntaa.

Ehkä sieltä löytyy työsarkaa myös minulle.

Tämä on jo kymmenes ohjelma!

Se on juhlan paikka, sillä tämä on jo kymmenes ohjelma!

Ilmaisen YouTube -kanavan tilaajamäärä kasvaa ja näyttökertoja on reilut 25.000.

Erityisen mukavaa palautetta alkaa tulla eläkeläiskerhoilta ja palvelukodeista: haastattelut, muistelukset ja tarinat löytävät vähitellen kohdeyleisönsä.

Tässä ohjelmassa Vesa Toivonen kertoo Lapin lastensairaalan historiasta. Vesa on itse ollut potilaana kymmeniä kertoja Lapin Lastenlinnassa. Hän julkaisee viikonloppuna kirjan sairaalan historiasta kiitoksena hyvästä hoidosta, jota sairaala kykeni antamaan puutteellisista olosuhteista huolimatta tuhansille Lapin lapsille ja pelastamaan monen elämän.

Lapin Lastenlinnasta on juttua myös Iltalehdessä.

Vilkas Vesa joutui astman vuoksi hoitoon jo puolivuotiaana.

Pohdiskelemme Risto Viitasen kanssa, mitä olemme kymmenessä ohjelmassa saaneet aikaan, mitä katselijat ovat kommentoineet ja mikä on yllättänyt meidät.

 

Tauko teki hyvää

Simoskat -kanavan joulutauon piti olla hieman lyhyempi, mutta ärhäkkä flussa vei toimittajalta äänen ja työkyvyn.

Vieläkin ääneni on niin matala, että erityisesti vanhempien ihmisten on vaikea saada selvää puheestani.

Tauko on tehnyt hyvää myös kanavan seuraajille, sillä tilaajien määrä on kasvanut ilahduttavasti ja näyttökertoja on lähes 19.000.

Oma kanava avattu YouTubessa

Internetin maailma on ihmeellinen, sillä jokainen haastattelu kerää säännöllisesti lisää katselukertoja.

Tauko on saanut seuraajat myös kyselemään, milloin on seuraavan jakson vuoro. Lisäksi olen saanut lukuisia juttuvinkkejä haastateltavista ja Rovaniemen lähihistorian tapahtumista.

Paukkupakkasista huolimatta pyrimme saamaan tämän vuoden ensimmäisen jakson valmiiksi tällä tai viimeistään ensi viikolla.

Ja jonkin verran lisävauhtia kanava on saanut Lapin Kansan haastattelusta, jossa sain kertoa, miksi Simoskat on perustettu.

Joskus itsekin juttuaiheena.

Ilmo Pulkamon jouluterveiset

Julkaisemme uusintana rovasti Ilmo Pulkamon jouluterveiset kotikirkossamme.

Tämä haastattelu on osa Simoskat-kanavan ohjelmakokonaisuutta 20.12.

Saimme kuitenkin niin paljon myönteistä palautetta jopa eri puolilta maailmaa ihmisiltä, jotka ovat kotoisin Rovaniemeltä tai joiden elämään Ilmo Pulkamo ja Rovaniemen kirkko jollakin tavalla liittyvät, että laitamme tämän haastattelun vielä uudelleen jakoon.

Moni aikoo virittyä joulun tunnelmaan katsomalla tämän aattoiltana uudelleen siellä jossakin – maailmalla.

Rauhallista Joulua!

Mestarihanuristi ja Vanha Asema

Mestarihanuristi Jukka Lampela kertoo kuulumisistaan uudessa Simoskat-kanavan ohjelmassa. Totto-kotiseutuyhdistyksen aktiivi Kaija Sälevä taas perehdyttää Vanhan Aseman historiaan.

Jukka Lampela tuli kaikkien tuntemaksi vuonna 1986, kun hän nuorena maalaispoikana Kittilän Molkojärveltä voitti Kultainen harmonikka -kisan. Souvarit -yhtyeessä hänellä vierähti kolmisenkymmentä vuotta, mutta mitä Rovaniemelle rauhoittuneen Jukan elämään tällä hetkellä kuuluu? Vieläkö virtaa riittää keikkailuun oman Lapponia-orkesterin kanssa?

Kaija Sälevä tuntee myös matkailuoppaan roolissa Rovaniemen historian. Rovaniemen ensimmäinen rautatieasema valmistui vuonna 1909, ja junayhteys avasi Rovaniemen yhteydet maailmaan.  Rautatie vilkastutti Rovaniemen elämää, sillä tavarankuljetus helpottui ja matkustajia liikkui. Se loi Rovaniemelle taloudellista vaurautta.

Uuden radan valmistuttua vuonna 1934 Vanhasta Asemasta tuli
rautatieläisten asunto. Sodan jälkeen rakennus on toiminut muun muassa postitoimistona, väliaikaisena rautatieasemana, naisten työtupana ja Lapin maakuntamuseona.

Nykyisin talo on tyhjillään. Sen omistaa Rovaniemen kaupunki. Talo on harvoja sodasta säästyneitä rakennuksia, ja se on suojeltu.

 

Jukka Lampelan kotisivuilla on tietoa muun muassa keikoista.

Ja lopuksi pieni tarina eli Mustalais-Rennen toinen osa.

Leo Vierelän kirjoittama tarina on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

Mustalais-Renne.

Ohjelma on myös kuunnteltavissa podcastina eli äänitiedostona tässä: