Asiakas on yrittäjän paras kaveri

Asiakas on yrittäjän paras kaveri ja yksinyrittäjän paras kaveri on ostokykyinen asiakas.

Jos vain olisi niitä asiakkaita.

Tuttavapiirissäni moni yksin- tai pienyrittäjä ja hieman isompikin on ollut koronan vuoksi todella vaikeassa tilanteessa. Se, joka ei ole koskaan toiminut yrittäjänä, ei voi ymmärtää, mitä tarkoittaa, kun kiinteät kulut ovat yhä kiinteät, mutta tulovirtaa, laskutettavaa ei ole.

Lopputulos on monille lohduton: pitkä elämäntyö tai juuri ennen koronaa aloitettu, isojakin investointeja vaatinut yritys ajautuu konkurssiin.

Liian moni on miettinyt epätoivoisia ratkaisuja.

Pienyrittäjät ovat kertoneet, että monet ovat sinnitelleet koronavuoden ilman palkkaa. Erityisesti naisyrittäjät toimivat pienellä katteella normaalioloissa, puskurirahastoja ei ole ja tilanne on toivoton.

Useat koronatilanteessa syntyneet tukimuodot ovat sellaisia, että esimerkiksi viime vuonna yrittäjiksi ryhtyneet eivät pääsääntöisesti täytä niiden kriteereitä.

Tukien kohdentaminen tietyille aloille on myös eriarvoistanut yrittäjiä.

Yritystoiminnan kehittämiseen on ollut rahoitusta haettavissa, mutta kuinka moni uneton, stressaantunut tai masentunut yksin- tai pienyrittäjä jaksaa edes miettiä kehittämistoimia.

Voimavarat menevät päivästä toiseen selviämiseen.

Väliaikainen työttömyysturva on vain väliaikainen ratkaisu.

Naisyrittäjien some-kampanja on ollut synkkä. Jos keskeisin viesti on se, että yrittäjä ei enää jaksa, rahat loppuu, pienyrittäjä loppuu, viesti pitäisi ottaa vakavasti.

Erityisesti pienet erikoisliikkeet, pienet kivijalkaliikkeet ovat ongelmissa. Kaikkea ei voi siirtää verkkokauppaan.

Kolmas tukikierros voi tuoda joillekin helpotusta.

Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin

Suomessa on lähes kolmesataatuhatta yritystä, joista yli 90 prosenttia on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Erikokoisissa yrityksissä on 1,5 miljoonaa työpaikkaa.

Taloustutkimuksen jo hieman vanhan Pk-yritysbarometrin mukaan vuosina 2001–2017 alle 500 työntekijän yrityksiin syntyi 145 000 työpaikkaa.

Yli 500 työntekijän yrityksistä taas väheni 40 000 työpaikkaa.

Tämä kertoo sen olennaisen tiedon: uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.

Pk-yritykset ovat tulevaisuudessakin Suomen hyvinvoinnin perusta. Siksi yrittäjien hätähuuto olisi otettava todesta.

Työantajamaksujen korotukset!!!

Pääministeri Sanna Marin on väläytellyt hallituksen puoliväliriihessä veronkorotuksia, joissa tavoitteena on kerätä lisää rahaa valtion kassaan työantajamaksuja nostamalla.

Tällä menolla pk-yrityksten toimintaedellytykset murenevat entisestään.

Maksujen korotuksilla ajetaan yhä useampi pienyrittäjä harkitsemaan toiminnan lopettamista.

Sillä taas on työpaikkojen määrään huomattavasti suurempi vaikutus kuin paperitehtaiden alasajolla.

Sen jälkeen on turha kysellä, kuka palvelisi asiakkaita.

Joskus tuntuu, että yksin- tai pienyrittäjyys alkaa Suomessa olla uhanalaista.

Yrittäjillä on rankkaa.